En tänään mennyt kouluun, koska kurkkuni oli aivan helvetin kipeä. Ja on vieläkin. Enpä ole syönyt tänään muuta kuin näkkileipää, vanukkaan ja kaksi voileipäkeksiä. En olisi halunnut syödä niitäkään ja kurkkuuni sattuu jos nielen. En halua lihoa ja ruoka oksettaa. Jos syön jotain, alkaa oksettaa. Huono juttu on se, etten enää osaa oksentaa. Pelkään oksentamista. Ajattelin taas aloittaa pienehkön dieetin, jossa kävelen jonkun verran päivittäin (koska en voi tehdä muutakaan liikunnallista kiitos polveni) ja vähennän syömistä.
Uniongelmat ovat vaivanneet edelleen. Lisäksi selkäni yrittää tappaa minut. Ahdistaa, itkettää, pelottaa ja huolettaa. Erään ihmisen käytös saa minut itkuiseksi melkein koko ajan, kun ajattelenkin häntä. Tiedän, että hänellä menee huonosti ja se tieto suorastaan särkee sydämeni. Koulu ahdistaa taas. Stressikin on taas lisääntynyt koulun ja NaNon takia. NaNo on muuten aika perseestä tällä hetkellä, olen melkein 3000 sanaa jäljessä. Pelkään, etten saa sitä valmiiksi. Ei vain löydy tarpeeksi aikaa tällä hetkellä ja inspiraatiokin on kadonnut kaiken keskelle.
Erään toisenkin ihmisen tilanne saa minut tuntemaan oloni kurjaksi. Hän on minulle todella läheinen ja olemme tunteneet siitä asti, kun synnyin. Emme normaalisti edes puhu toisillemme tunteistamme, vaan pidämme aina hauskaa ja vietämme paljon aikaa. Kuitenkin hän lähti ulkomaille tuossa puolitoista kuukautta sitten ja sen jälkeen olemme vain puhuneet skypen ja facebookin kautta. Nyt hän on viimeiset päivät vuodattanut pahaa oloaan minulle. Itsekin olen hieman avautunut. Tämä on tuntunut lähentävän suhdettamme entisestään, mutta tämänhetkinen välimatka tuntuu edelleen pahalta.
Koska HIM on aivan ihana. Ja Ville Valo <3
Hessu kuittaa ~
Heips! Laitoin sulle tunnustuksen. :)
VastaaPoistahttp://kuroidiamond.blogspot.fi/2012/11/i-your-blog.html
(Ei ole pakko tehdä, mutta olisihan se kiva. :D)
P.S. Tsemppii NaNoon. :DD